Skandinaavisten jumalten nimien alkuperiä.

Baldr: Kantagermaanin *balþaz eli rohkea. Mahdollisesti lainattu kantagermaaniin balttilaisesta sanasta baltas, joka tarkoittaa valkoista ja hyvää. Tässä mielessä Baldrin nimen alkuperäinen merkitys olisi "loistava" ja "valkoinen", ehkä alkujaan "loistava päivä".
Borr: Muinaisnorjaksi 'poika' tai 'syntynyt'.
Bragi: Yhteydessä muinaisnorjan sanaan bragr eli runous. Ei ole varmuutta, kumpi sana tuli ensin.
Buri tai Búri: Vokaalin pituudesta ei ole selvyyttä. Búr on varastohuone ja burr on poika. "Buri" voi tarkoittaa myös luojaa tai tuottajaa, vrt. Borr (Búrin poika) = poika, tuotos, syntynyt.
Dagr: Muinaisnorjaa, "päivä".
Dellingr: Muinaisnorjaa, mahdollisesti "aamunkoi" tai "loistava".
Forseti: Muinaisnorjaksi "hallitsija", nykyislanniksi ja -fääriksi "presidentti".
Heimdallr: Epäselvä. "Maailmaa valaisevaa" on ehdotettu. Mahdollisesti yhteydessä yhteen Freijan nimistä, Mardölliin ("meren valaisija" tai "meren paisuttaja").
Hermóðr: Muinaisnorjaa, "sotahenki".
Höðr: Lienee yhteyksissä sanaan höð "taistelu", ehkä merkityksessä "tappaja".
Hœnir: Vanhan hypoteesin mukaan tulisi kantagermaanin sanasta *hehōniaz, joka tarkoittaa haikaraa. Toisessa hypoteesissa alkuperäksi arvellaan kantagermaanin *hohnijas eli joutsenenkaltainen.
Ítreksjóð: Ítrekiä pidetään yhtenä Odinin nimistä, jóð tarkoittaa lasta. Ítrekin alkuperäksi on ehdotettu muun muassa sanaa *ítrrekr eli loistava kuningas.
Kvasir: Epäselvä. Liittynee kantagermaanin kantaan *kvass- eli puristaa tai murskata. Tämän kautta nimen merkitys voidaan ymmärtää merkityksessä marjoista puristettu ja sitten käynyt mehu.
Lóðurr: Tuntematon. Ehdotettuja etymologioita ovat mm. lóð eli hedelmä tai maa, ljóðar eli ihmiset ja laða eli houkutella puoleensa. Lóðurrin henkilöllisyyskin on epäselvä, ja häntä pidetään toisinaan samana henkilönä kuin Vili, Vé, Freyr tai, ehkäpä yleisimmän teorian mukaan, Loki.
Loki: Kantagermaanin kanta *luk-, joka liittyy solmuihin, koukkuihin, lukkoihin ja suljettuihin huoneisiin. Esimerkiksi ruotsin lokkanät eli hämähäkinverkko (kirjaimellisesti Lokken/Lokin verkko). Myös suomen kielen sana lukki on tähän kantaan yhteydessä. Läntisen Skandinavian sana lykil 'avain' on myös samasta kannasta peräisin. Lokin nimi voidaan siis kääntää suurinpiirtein merkityksessä "solmija" tai "solmuun sekoittaja".
Lýtir: Muinaisnorjan hlutr eli jakaa tai ennustaa, tai lýti eli pilata.
Magni: Muinaisnorjaa "mahtava".
Máni: Muinaisnorjaa "kuu".
Meili: Muinaisnorjaa "ihana".
Mimir: Muinaisnorjaa "muistaja" tai "viisas".
Móði: Muinaisnorjaa "rohkea".
Nepr: Tuntematon.
Odin: Kantagermaanin *wōđanaz tarkoittaa näkijää tai profeettaa. Muinaisnorjaan kehittyi siitä adjektiivi óðr eli raivoisa. Toisaalta óðr voi takoittaa myös mieltä, sielua tai järkeä. Samasta alkuperästä muotoutui muinaisnorjaan myös substantiivi æði eli raivo ja verbi æða eli raivota.
Óðr: Muinaisnorjaa "kiihkeä, vimmattu". Substantiivina myös "mieli, tunne" tai "laulu, runo".
Thor: Muinaisnorjan Þórr, joka tulee kantagermaanin sanasta *Þunraz. Molemmat tarkoittavat ukkosta.
Týr: Tarkoittaa "jumalaa". Muinaisnorjaan tuli kantagermaanin sanasta *tīwaz, joka taas tuli kantaindoeuroopan sanasta *deiwós. Suomen kielen sana taivas on samaa alkuperää.
Ullr: Kantagermaanin *wulþuz 'kunnia'.
Váli: "Väittäjä"(?).
Vé: "Vé" tarkoittaa eräänlaista germaanista pyhäkköä.
Víðarr: Muinaisnorjaa, "laaja hallitsija".
Vili: Muinaisnorjaa "tahto".


Astrild: Muinaisnorjaa "rakkaustuli".
Bil: Muinaisnorjaa "välitön, hetki".
Eir: Muinaisnorjaa "apu, armo".
Freija: Muinaisnorjaa "rouva".
Frigg: Kantagermaanin *frijaz, joka on samaa alkuperää sanskritin priyā ja avestan fryā (molempien merkitys "oma, rakas").
Fulla: Mahdollisesti muinaisnorjan "runsas".
Gefjon: Kiistelty. Ehdotettu "antavaa".
Gerðr: Muinaisnorjaa "sulkea sisään".
Gná: "Uupumaton"(?).
Hjúki: Muinaisnorjaa, mahdollisesti "paraneva".
Hlín: "Suojelija", muinaisnorjan verbistä hleina. Toinen ehdotus "vaahtera" (hlynr).
Hnoss: Muinaisnorjaa "aarre".
Hófvarpnir: Muinaisnorjaa "kavionheittäjä" tai "kavionpotkija".
Iðunn: "Ikinuori", "nuoreneva" tai "nuorentaja".
Ilmr: Tuntematon. Ehdotuksia ovat mm. ilmr 'miellyttävä tuoksu', jalmr 'ääni' ja almr 'jalava'.
Lofn: Muinaisnorjaa, mahdollisesti "lohduttaja".
Nanna: Kiistelty. Ehdotuksia: äitiä tarkoittava jokeltelusana nanna, *nanþ- eli uskalias, nanna merkityksessä nainen tai voimaannuttaja.
Njörun: Epäselvä, merkitystä "maa" on ehdotettu.
Rán: Muinaisnorjaa, "varkaus, ryöväri".
Sága: Mahdollisesti "näkijätär".
Sif: "Avioliiton kautta yhteydessä", esimerkiksi byggja sifjar 'mennä naimisiin'.
Sigyn: Muinaisnorjaa "voitokas tyttöystävä".
Sjöfn: Ehdotuksia: Muinaisnorjaa sefi 'järki' tai 'suhde'.
Skaði: Nimeä on pidetty sanojen Skandinavia ja Skåne kanssa olevan yhteydessä gootin sanaan skadus, muinaisenglannin sceadu, muinaissaksin scado ja muinaisyläsaksan scato 'varjo'. Muita mahdollisuuksia on yhteys muinaisnorjan sanaan skaði 'vahinko'.
Snotra: Muinaisnorjaa "fiksu".
Sól: Muinaisnorjaa "aurinko".
Syn: Muinaisnorjaa "kieltäytyminen".
Sökkvabekkr: Muinaisnorjaa "uponnut törmä", "uponnut penkki" tai "aarretörmä".
Þrúðr: Muinaisnorjaa "vahvuus".
Vár: Muinaisnorjaa, joko "vakuus" tai "rakastettu".
Vör: Muinaisnorjaa, mahdollisesti "varovainen", "huolellinen".


Freyr: Muinaisnorjaa "herra".
Gersemi: Muinaisnorjaa "aarre".
Gullveig: Gull- tarkoittaa "kultaa", mutta veig on epäselvä. Joskus se tarkoittaa "alkoholijuomaa", "voimaa" tai "kultaa".
Kvasir: Kts. aasoista.
Njörðr: Kantagermaanin *nerþuz. Sen merkitys on kiistanalainen, mutta esimerkiksi iirin sanaa nert eli voima on ehdotettu.
Yngvi: Kantagermaanin *Ingwaz, joka yhdistettynä epiteettiin *Fraujaz tarkoittaa "Inguinien herraa".


Ægir: Muinaisnorjaa "meri".
Alvaldi: Muinaisnorjaa "kaikkivoipainen".
Angrboða: Muinaisnorjaa "suruntuoja".
Aurboða: Muinaisnorjaa "soran tarjoaja".
Baugi: "Taipuisa"(?).
Beli: "Karjuja"(?).
Bergelmir: Muinaisnorjaa "vuorihuutaja" tai "karhuhuutaja".
Bestla: ???
Billingr: ???
Bölþorn: Muinaisnorjaa "paha piikki".
Býleistr: Mahdollisesti "rauhoittava salama" tai "mehiläisten seassa kävelevä" eli mehiläishoitaja.
Fárbauti: Muinaisnorjaa "julma iskijä".
Fjörgyn(n): Muinaisnorjaa "maa".
Fornjótr: Tulkintoja esimerkiksi "muinainen jättiläinen" ja "alku(peräinen) omistaja".
Gangr: Muinaisnorjaa "käynti".
Gerðr: Kts. aasattaret.
Glöð: "Iloinen" tai "hiillos".
Gríðr: Muinaisnorjaa "ahneus" tai "kiihkeys, väkivalta".
Gunnlöð: Muinaisnorjaa "taistelukutsu".
Gymir: Useita ehdotuksia: "maamies", "talvinen", "suojelija", "karjuja".
Harðgreipr: Muinaisnorjaa "kova ote".
Hel: Kantagermaanin sanasta *xaljō tai *haljō eli suljettu paikka, alamaailma. Tämä taas tulee kantagermaanin kannasta *kel-/*kol- eli peittää, kätkeä, säilyttää. Suomen kielen sana helvetti tulee muinaisnorjan sanasta hel-víti eli Helin rangaistus.
Helblindi: "Hel-sokeuttaja", "täysisokeus" tai mahdollisesti "kuoleman vastustaja".
Helreginn: "Helin hallitsija".
Hræsvelgr: Muinaisnorjaa "ruumiinnielijä".
Hrímgerðr: "Kuura-Gerðr" (kts. aasattaret).
Hrímgrímnir: Muinaisnorjaa "kuuraverhottu".
Hrímnir: Mahdollisesti "kuuran peittämä" tai "nokinen".
Hroðr: Muinaisnorjaa "maineikas".
Hrungnir: Muinaisnorjaa "rähinöitsijä".
Hrym: Muinaisnorjaa "raihnainen".
Hymir: Muinaisnorjaa "synkkä"(?).
Hyrrokkin: Tulella savustettu(?).
Iði: Muinaisnorjaa "liikutettava", "ahkera".
Járnsaxa: Muinaisnorjaa "rautainen väkipuukko".
Jörð: Muinaisnorjaa "maa".
Litr: "Väri".
Logi: Muinaisnorjaa "tuli".
Loki: Kts. aasat.
Magni: Kts. aasat.
Mímir: Kts. aasat.
Móðguðr: "Raivoisa taistelija".
Móði: Kts. aasat.
Mögþrasir: Muinaisnorjaa mahdollisesti "poikien tavoittelija".
Nótt: Muinaisnorjaa "yö".
Nörfi (Nóttin isä): Ehdotuksia ovat mm. "yö", "kapea", "suljettu", "pakahduttava".
Skaði: Kts. aasat.
Starkaðr: "Stark-" osuus tarkoittaa vahvaa.
Surtr: Muinaisnorjaa "musta" tai "tummaihoinen".
Þökk: Muinaisnorjaa "kiitti".
Þrívaldi: "Kolminkertaisesti mahtava".
Þrúðgelmir: Muinaisnorjaa "voimakarjuja".
Þrymr: "Meteli".
Útgarða-Loki: "Útgarðin Loki". Loki-sanalle kts. aasat.
Vafþrúðnir: Muinaisnorjaa "mahtava kutoja".
Vosud: "Märkä ja räntäinen".
Víðblindi: "Hyvin sokea".
Vörnir: Yhteydessä kantaindoeuroopan kantaan *ver- eli peittää.

<< takaisin kirjoituksiin